Korkeasaari on kyllä aina ihan huippu! Kun lapset olivat pikkuisia ja rattaissa, reissu tehtiin lähinnä sen takia, että me vanhemmat saamme mukavan päivän. Nyt lapset ovat jo saavuttaneet sen iän, jolloin jaksavat kiinnostua eläimistäkin.
Vesibussilla sinne ja takaisin. Tänä vuonna mentiin Hakaniemestä ja takaisin tultiin Kauppatorille. Hakaniemestä matka on melkein liian lyhyt, loppui ennen kuin alkoikaan. Kauppatorilta sentään saa hetken aikaa katsella jäänmurtajia ja muuta mukavaa.
Hintakaan ei päätä huimaa, mielestäni. Nyt vuonna 2013 alle 6-vuotiaat ilmaiseksi, lapset 9 e, aikuiset 18 e ja opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, sivarit ja varusmiehet 11 e. No, pehmiksen hinta sen sijaan huimasi niin paljon, että kieltäydyin ostamasta, 3,5 euroa! Kuvittelenko vain, vai onko se jo aika hysteerisen kallista?
Neiti 7 vee oli jo oikeinkin innostunut tiirailemaan eläimiä ja ihasteli erityisesti lumileopardin poikasia. Tätä nuorempia saattaa kyllä olla vaikea saada motivoitua etsimään pusikosta jotain tiikeriä tai leijonaa, kun eipä siellä varsinkaan helteisenä päivänä juuri elukat jaksa liikkua yleisöä huvittamassa.
Tuolla jossain ne kolme lumileopardin poikasta ovat. Niiden neljäs, julkisuudessa vähemmän tunnettu, sisaruksensa Elviira-pehmolelu asuu nyt meillä.
7-vuotias oli oikein kiinnostunut eläimistä, ja hänen kanssaan luimme infokylteistä eläintietoutta. Neljävuotias oli kaikkein kiinnostunein hiekkalaatikosta ja "dinosauruksen luurangosta", jota siellä sai yrittää kaivaa esiin. Herra viis vee oli tästä välistä muutenkin kuin ikänsä puolesta: jättiläiskokoinen hiekkakasa oli todella rock, mutta toisaalta myös jotkut eläimet, kuten "krokotiili", myrkkysammakot ja kammottavat käärmeet jaksoivat innostaa. Eläinten ruokinta-ajat kannattaa myös tarkistaa, me jäimme katsomaan kenguruiden ruokintaa, ja siinäkin kaikki kolme matkassa mukana ollutta lasta katselivat ja kuuntelivat kiinnostuneina.
Me olimme matkassa kylmälaukun ja omien eväiden kanssa. Rattaita on helppo työntää pitkin saarta ja pikku piknikkiä varten löytyy hyvin penkkejä ja tuoleja. Ruokaa syötiin sitten vasta kaupungissa. Meille tämä oli toimivin ratkaisu, mutta saahan saarelta ruokaakin, jos niin haluaa. Ainakin ravintola Karhun ulkopöydissä lokit olivat todellinen riesa, viereisestä pöydästä lokki saikin saaliikseen liki kokonaisen hillomunkin. Ainakin pienimmät lapset näyttivät hieman säikkyvänkin yli-innokkaita lokkeja.
Meillä meni rauhallisesti kiertäen ja kahden piknik-pysähdyksen taktiikalla reissussa viisi tuntia. Nopeamminkin pääsee, jos vaikka safkaa vain yhden kerran eikä vietä tuntia hiekkakasan luona. Pieni leikkipaikkakin siinä hiekkakasan ja ravintola Karhun vieressä oli, ainakin alle kouluikäiset lapset varmasti vonkaavat siihen pysähdystä.
Ensi vuonna sitten uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti